Ikäystävällinen yhteiskunta huolehtii heikommistaan. Näin toivotaan tapahtuvan. Todellisuus on kuitenkin hieman erilainen olemassa olevien tutkimusten mukaan. Osa ikääntyneistä kärsii yksinäisyydestä. Se voi johtua siitä, että enää ei jaksa tutustua uusiin ihmisiin vaikka hyvin tietää, että pitäisi. Tai sitten ei ole voimavaroja lähteä minnekään kodista. Eikä voimavaroja kutsua ketään käymään. Miten yksinäisyyttä sitten pitäisi torjua? Sen torjunnan tulee lähteä sieltä lapsuudesta. Jokaisella lapsella pitäisi olla vähintään yksi kaveri. Mutta näin ei ole. Suomessa myös lapset ja nuoret kärsivät yksinäisyydestä. Ongelmaksi yksinäisyys tulee siinä vaiheessa kun ihmisen toimintakyky heikkenee yksinäisyyden johdosta. Näin riippumatta ihmisen iästä. Euroopan unioni on selvittänyt ihmisten ikäsyrjintää kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Selvityksen sivutuotteena saatiin tietoa ihmisten, eri iäisten ihmisten toimintatavoista, yksinäisyyden kokemuksista, ikäsyrjinnän kokemuksista, internetin käytöstä, ajankohtaisten asioiden seuraamisesta mediasta, luottamuksesta yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin. https://www.age-platform.eu/european-commission-publishes-landmark-study-on-age-discrimination-in-the-eu/https://www.age-platform.eu/european-commission-publishes-landmark-study-on-age-discrimination-in-the-eu/.
Meillä Suomessa yksinäisyyden lieventämisen koordinaatio on kuntien vastuulla. Heillä on vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista. Sotepe tulee sitten kuvan mukaan kun ihminen sairastuu. Kaikki kuntien toimialat ovat siellä sitä varten, että ihmisten hyvinvointi menee siellä ennakoivana asiana yli toimialarajojen. Ei ole kaavaa, tietä tai tilaisuutta, jossa ei otettaisi huomioon kaikenikäiset ja kaikista lähtökohdista olevat ihmiset. Kun katselee mainontaa ja mediaa, niin siellä ovat vain keski-ikäiset ihmiset esillä. Kuitenkin väestöön kuuluvat kaikki ikäluokat. Ja me olemme vain hetken lapsia, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja. Mutta yksinäisiä me saatamme olla koko elämän, jos kukaan ei huomaa. Suomessa 15-24 vuotiaista tunsi itsensä yksinäiseksi 32,50% yli 65+ vuotiaista 19,5 %, 75+ vuotiaista 24,2 % , Ruotsissa vastaavat prosentit olivat 41,7 % , 17,7% ja 26,9%. Muissa EU:n jäsenvaltioissa vaihtelut olivat vielä suurempia. Selvityksestä kävi ilmi myös ihmisten osallistumisen aktiivisuus eri ikäisinä.
Helsingissä vanhusneuvosto järjestää yksinäisyydestä Ikädialogin 23.3.2026 klo 12.30 Kaupunkiympäristötalolla.